Tarve kirjoitetulle blogille
Ohhoh, siitäpä on aikaa!
Kävin katsomassa läpi blogiani, sillä poistin kaikki sometilini tuossa joulukuussa (jos oikein muistan), ja näin ollen ei ollut paikkaa, josta varmistaa, milloin hevosonnettomuuteni tapahtui. No sehän tapahtuikin elokuussa 2011, eikä "seitsemän vuotta sitten".
Koronavuodet ovat sekoittaneet kivasti kykyä seurata ajankulkua.
Muistan, että joskus yritin alkaa taas käyttämään Bloggeria, mutta tämä oli ihan mahdotonta kun yritti mobiilissa toimia. Ja sitten kuulin, että tämä on palvelu, jota Google ei enää aio pitää yllä. Siispä päätin olla tekemättä mitään blogilleni enää. Mukavaa nähdä, että Google ei olekaan vielä tuhonnut alustaa tyystin. Olisi kiva päästä takaisin siihen inspiraation alkulähteelle: muistan, kuinka paljon pidin asioiden luomisesta silloin joskus.
Minullahan oli oma yritys, Susitaika, jonka nimen "Kuutaika"-webbisivuistani väänsin. Kuutaika taas tulee hevimusiikkiyhtyeestä Moonspell. Alla kuva yhdestä tarjoamastani palvelusta: tein seulojen avulla paitaprinttejä. Minulla oli jopa nelivärikaruselli, jonka joku kouvolalainen oli omin pikku kätösin hitsannut kasaan. Sen lisäksi tein teippauksia ja kirjontoja ja välillä ompelin esimerkiksi pussukoita ja kasseja, joihin kirjontoja laitoin. En vain mitenkään pystynyt kilpailemaan halpatuotantopaikkojen kanssa, joten oli parempi vain luovuttaa.
Minulla on edelleen Youtubessa kanava, johon en ole jaksanut aikoihin laittaa mitään, sillä koen maailmantuskaa digitaalisesta jätteestä.
Omistin talon viimeksi tänne kirjoittaessani. Vuoden 2015 syksyllä valmistuin viimein, sitten siirryin täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Yrittäminen ei tuottanut hedelmää ja 2016 annoin itselleni 30-vuotislahjan ja lopetin yrittämisen. Työnhaku ei tuottanut tulosta, kuten tapana minun ikäisilläni on. Muutin Helsinkiin 2018 tammikuussa, tai 2017 uutena vuotena itseasiassa. Sain viimein töitä 2018 helmikuussa WebHelpiltä, mutta minut irtisanottiin koeaikana ja jouduin palaamaan Kotkaan Helsingistä. Sitten pääsin töihin ja olin Haminassa töissä ja asumassa vuoden verran, kunnes hakeminen tuotti tulosta ja sain töitä Helsingistä.
Jos olet ihan matikkanero, huomaat, että sain siis töitä Helsingistä herran vuonna 2020. Oli hieno vuosi muuttaa pikkukylästä "suurkaupunkiin". Talon omistaminen harmitti myös aktiivisesti Helsingissä asuvaa. Olen kuitenkin järkeillyt, että täällä omieni parissa minulla oli silti parempi olla kuin että olisin koronavuosina joutunut kyhjöttämään talossa, josta en pidä. Sain sen lopulta myytyä pilkkahintaan suurilla tappioilla. Tulen maksamaan lainaa takaisin vielä 10 vuotta, enkä usko enää omistamiseen.
Silloin tein jonkin verran niitä videoita Youtubeen, mutta opin myös paljon kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Aloitin juoksuharrastuksen, hankin suppilaudan, ajelin hiukset pois kun ei kukaan niitä joka tapauksessa joutunut katselemaan. Koin eristyneisyyden tunnetta, kuten koko muukin maailma.
Ostin viime vuoden lopulla uuden kameran (Canon EOS R50), ja olen taas päässyt käsiksi valokuvaamiseen. Ehkä siis taas jossain välissä otan ja videoin myös jotain. Viimeksi pyynnöstä valokuvatessani käytin asetuksia, joiden ansiosta minulle tuli valtava RAW-tiedosto, ja koneeni ei jaksanut muokata kuvia Lightroomissa. Luulen, että ongelmana on 36" HD-näyttö, jota käytän. Eli näytönohjaimesta vain loppui juissi. Adoben ohjelmistot kun ovat aika ankeita siinä mielessä.
Yllä kuva Me kaksi -näyttelystä kotiin lähtiessäni Kämp Galleriassa. Hiukset ja elämänhalu ovat palanneet.
On ollut tarkoitus saada ommeltua asioita, ja teinkin muistikirjaan listan ompeluista, jotka haluaisin saada aikaan. En tainnut tänäänkään saada ommeltua college-housuja (kello on nyt 19.16), mutta olen saanut ihan kivasti muita asioita tehtyä tänään, esimerkiksi valmisteltua askartelujuttuja. Vielä pitäisi tuo käsinkirjoitettava päiväkirja saada ajantasalle ja piirtää bujoon seuraava viikko. Kirjoitan aina itselleni lyhyen kuvauksen kustakin päivästä, jotta voin hieman katsoa miten mikäkin asia vaikuttaa toiseen. Ilman historiatietoja on hankala hahmottaa, onko kyseessä toistuva kaava vai ei.
Ainakin tällä hetkellä taitaa olla käsillä toistuva kaava "valo lisääntyy, en saa unta ja ahdistaa". Toisaalta ainakin nyt väsyttää ihan mukavasti. Jännittää vaan se, että pian on taas käsillä kellojen siirto.
Anyways, kuten tuossa otsikossa mainitaan: on tarve kirjoitetulle blogille. Eli siis lähinnä tarve on paikalle, johon voi kirjata ylös käsitöihin liittyviä vinkkejä, ettei tarvitse välttämättä olla videomuotoista ohjetta. Koska yritykseni vanha nettisivu näkyy kadonneen, taidan käyttää tätä Bloggeria moisiin tarpeisiini.