silkkilampi

Viimein tuli aika Jessen poistua tästä maailmasta. Tämä kirjoitus on siis omistettu Jessen muistolle. 16.4.1997 syntyi Hiekkakankaan kennelissä ihastuttava uroskoira. Sääli vain, kaikki olivat varanneet kyseisestä pentueesta narttuja, mutta pentueeseen syntyikin yhdeksän urosta ja yksi narttu! :D (kiinnostuneille; tässä on Jessen tiedot ) Tämän takia kennelissä odotti kaksi urospentua vailla omia ihmisiä. Kahdesta tuhisijasta valitsin solakamman, kauniin urospennun, jolla kuulemma oli "paremmat kulmat". Toverilla oli uskomattoman lyhyt ja pehmoinen turkki pentuna, kuvasta tekee oikein mieli alkaa rapsutella! :) Jesse oli jo pienestä pitäen uskomaton naurattaja, ja sillä riitti huumorintajua paljon pidemmälle kuin kellään muulla meidän perheessä ;D Jaria nauratti kuvanottohetkellä kovastikkin tilanne! :D Jessehän on pennusta asti ollut perheenjäsen, kuten meidän perheessä kaikki koirat. Se oli Minun Koirani, sain sen 10-vuotiaana. Yhteistä taivalta oli siis se viitis...

Kävin sitten Tampereella. Ja Helsingissä. Ja Jyväskylässä. Ai hitto, onpa muuten kivaa olla kotona taas. Kirjontakonekin on ihanasti surissut tänään, kehräsi mukavasti tehdessään mulle mahtavan kuvion. Toki olen itse sen kuvion takana, ja puhkun ylpeyttä. Oli taas vähän vaikea suunnitella, missä järjestyksessä toivoisin koneen tikkaavan asian. Kuvio oli myöskin hyvin koristeellinen. Teksti kuviossa oli onneksi hyvin simppeli, army-tyylinen. Olen ylpeä, ja vien kuvion huomenna asiakkaalle saamaan arvostelun. Jännittää. Nimittäin, koko homma näytti oikein hyvältä ennenkuin lisäsin taakse liimapinnan. Nyt siitä tuli jotenkin aaltoileva, kurttuinen. Pelottaa. Ehkä se siitä. Tein toisenkin kuvion ihan vastikään, tasan viikko sitten. Sen tein Emilietä varten. Menin Emilie Autumnin keikoille, molemmille, ja Helsinkiin minulla oli ostettuna VIP-passi. Joo, melko HC, mutta seuranani oli Satu, pitemmän linjan EA-fani. Halusin hillua hänen kanssaan saumattomasti, joten uhrasin 40 euroa musiikinj...