Sokeri=ongelma

Ekat pari päivää ilman sokeria tuntu ihan mahottomilta. Tein avokadopastaa ja melkein itkin kun olisi tehnyt mieli hukuttaa ihana makunautinto ketsuppiin - ja vain siksi, että kehoni HUUSI sokeria. Nyt sokerittoman viikon jälkeen huomaan, miten ennen hyvät asiat maistuvat aivan liian makeilta. Ajattelin eilen, että palkitsen itseni jäätelöllä, kun on niin kesäinen sää ja kaikkea. Noh, se oli kaikkea muuta kuin palkinto! En viitsinyt toisaalta heittää sitä menemäänkään, joten söin jätskin irvistellen. Tämä kokeilu on saanut minut hajoamaan siihen, paljonko sokeria keskivertomuksulle syötetään. Itsellänihän oli jo muuten suht sokeriton ruokavalio, mutta esimerkiksi aamupuuroani en vain kyennyt syömään ilman (jo silloinkin) oksettavaa määrää sokeria. Kikkakolmonen, jonka Pietarissa opin, on tehdä kaurapuuro maitoon! Heti välittömästi aloin nauttimaan sokerittomasta puurostani - siihen tosin pitää muistaa laittaa hyppysellinen suolaa! Nyt olen siis elänyt koko viikon mallikkaasti, pyöräillyt paljon ja kävellyt metsässä koiran kanssa, sen sijaan että olisin vain vienyt sen metsään ja seisoskellut itse. Tavoitteena on siis kiinteytyä, piristyä - ja laihtua hieman. Pömppiksen ja kaksoisleuan kasvaminen alkoi huolestuttaa siinä määrin, että päätin toimia kun ylimääräisiä kiloja oli vasta kymmenen. Aikainen mato ja mitä noita nyt oli. Kuitenkin sivusta seuranneena ja itsekin tehneenä tiedän, että laihtuminen on vaikeampaa kun kiloja on tullut rutkasti liikaa. Tai ainakin fyysisesti vaikeampaa. Minusta oli henkisesti helpompaa lähtä laihduttamaan, kun olin 20kg ylipainoinen, koska se on motivoivampaa tietää tekevänsä jotain näkyvää. Se on sama juttu, kun mieluummin siivoan ihan täyttä kaaosta kuin valmiiksi siistiä kämppää, koska työn jälki näkyy paremmin. Ekat 10kg karistinkin todella nopeasti, eikä kukaan muuten huomannut! Pakkaan kilot ilmeisesti paikkaan, josta vain minä ja miesystäväni ne löydämme! Vaan kyllä on ollut erilainen olo uikkareissa jo sen ekan 10kg pudotuksen jälkeen, tässä siis odotellaan seuraavaa. Tavoitteena olisi saada kilot pois kymmenen viikon kuluessa, mutta en aio olla ankara itselleni. Onnekseni minun tosin ei tarvitsekaan olla. Löysin iPhonen applikaatioista ohjelman, joka kertoo minulle paljonko voin syödä, montako kaloria. Lisään siihen harrastamani liikunnan, ja se laskee uudelleen. Lisään siihen toki myös syömäni ruuat, jolloin tulos myös muuttuu. 

Tänään fillaroin useamman tunnin, olen ihan rätti. Tässä matkafiiliksiä: